perjantai 6. tammikuuta 2012

Tavoitteet vuodelle 2012

Tarkastellaanpa ensin vuoden 2011 tavoitteita. Ne näyttivät tältä:

1) Saada ohitukset sujumaan vielä paremmin.
- Viime vuoden lopussa ohitusongelmia ei vielä ollut, ne alkoivat tammikuussa. Pian niiden kanssa on siis painittu vuosi. Tavoitteena olisi saada molemmat koirat ohittamaan muut löysällä remmillä hiljaa ilman mitään namihoukutteluja.
Ok melkein. Hiljaa ovat useimmiten, toisinaan tarvitaan namihoukutteluja, hihna ei ole aina löysällä... Edistystä on tapahtunut paljon, ja yksinään nuo ohittavatkin ihan kivasti.

2) Kaeden kanssa pentukurssille ja viehetreeneihin.
Viehetreeneissä käytiin muutama kerta, pentukurssilla muistaakseni ei.

3) Tomolle viralliset lonkka- ja kyynärkuvat, mahdollisesti myös muita terveystutkimuksia.
Ei.

4) Tomolta ihmisiä vasten hyppiminen pois. En vielä luovuta.
No hyppiminen on vähentynyt, mutta valtaisa innostus ei. Kyllä se vielä hyppiikin joskus.

5) Tomo BH-valmiiksi.
- Hurja tavoite, olisi hienoa saavuttaa se, mutta asetan sen vähän tyylillä "katsotaan jospa niin kävisi". En ota stressiä. 8)
Ei. Muistin tavoitteen jossain vaiheessa vuotta, ja päätin antaa sille piut paut.

Huonolta näyttää. :D Kuitenkin asetan vuodelle 2012 seuraavat tavoitteet.

1) Tammikuussa rokotuksille (lähinnä muistutus itselleni). Tämä tavoite tuskin jää toteutumatta.

2) Tomolle viralliset lonkka- ja kyynärkuvat. Kaede silmätarkastukseen. Haluaisin myös tutkituttaa Tomon selän ja sydämen, jos vain suinkin on rahaa.

3) Ei blogin päivityskatkoa marraskuussa! Vuosina 2010 ja 2011 blogi on ollut todella kuollut marraskuussa, tänä vuonna toivottavasti niin ei käy, vaan blogin päivitykset pysyisivät aktiivisina koko vuoden.

4) Yritetään käydä joka päivä remmilenkki niin, että se olisi kivaa. Tämä on ehkä vaikein tavoite. Minä en pidä remmilenkkeilystä, ja usein vienkin koirat vain lähikoirapuistoon juoksemaan, koska remmilenkkeily ei huvita. Mutta tänä vuonna yritän parantaa tapani, ja viedä koirat joka päivä edes lyhyelle remmilenkille.

5) Käydään Hyvinkään koirauimalassa molempien kanssa.

2 kommenttia:

  1. Sama fiilis remmilenkeistä. Se on vaan niin puuduttavaa. Musta on vaan niin paljon helpompaa ja kivempaa mennä metsään ja päästää koira vapaaksi ja talsia itse perässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja jos koiralla on yhtään ylimääräistä energiaa, niin se koiran ylienergia siirtyy suoraan hihnaa pitkin minuun, minä hermostun, koira hermostuu lisää, minä olen entistä kiukkuisempi koiran perseilyyn jne. noidankehä on valmis...

      Poista