Uusi kaveri!

Tänään kävimme tuttavaperheen luona kylässä. Heillä on labbis Mikki, jonka kanssa Tomo pääsi leikkimään. Tosi kivasti ne leikkivät, vaikka meno hurjalta näyttikin välillä. Hyvin Tomo pystyi jo tarjoamaan vastuksen melkein kaksi kertaa itsensä painoiselle kaverille :) Mikki oli tosi kärsivällinen leikkikaveri Tomolle, ja antoi Tomon alistaa itseään ja hyppiä päällä ja ties mitä. Kummallakin näytti olevan hauskaa ja sisälläkin olisi pitänyt saada riehua, mutta valitettavasti siellä jouduttiin pitämään koirat erillään, muuten olisi varmaan ollut talo kuin pyörremyrskyn jäljiltä :D Kävimme lyhyellä lenkilläkin, ja koirat saivat olla vapaana vähän. Tiellä otettiin ne sitten hihnaan, kun tuli autoja. Hihnassa kumpikin malttoi kävellä rauhassa, onneksi :) Oli oikein mukava ja antoisa kyläreissu! Ohessa muutama kuvanen Tomon ja Mikin leikeistä.

Paukkupakkasia

En ole pitkään aikana päivitellyt ;o Viime aikoina on ollut todella kylmä, mutta se ei ole menoa haitannut. Olemme tehneet Tomon kanssa pitkiä lenkkejä lumessa, vasta nyt -20°C pakkasilla alkaa tassuja selvästi paleltaa, niin että ollaan pidetty lenkit ja muu ulkoilu lyhyinä. Sisään on sitten tultu vauhdilla. Eilisen lyhyen tallireissun aikana pikkuinen oli ihan kylmissään, ja niin oli kyllä emäntäkin, onneksi ei tarvinnut muuta kuin heittää hevosille ruoat eteen, pakkasta oli ihan liikaa mihinkään ratsastamiseen. :D

Ruokaakin menee enemmän nyt, kun on pakkasta ja kylmä. Normaalin 5,5 desin sijaan nyt on mennyt 6,5-7,5 desiä nappulaa päivässä, ja öljyä lisäksi pehmittämään anturoita ja toivottavasti tuo auttaisi vähän turkin hilseilyynkin, kun karvanvaihto on pahimmillaan.

Viikon päästä Tomo on tasan 6 kk vanha. Ei siis mikään ihan vauva enää 8) Ja on pojalla jo kokoakin, tällä hetkellä painoa on 22 kg ja säkäkorkeutta n. 57 cm. Mittaustulos voi olla epätarkka, koska Tomo ei halunnut olla hetkeäkään paikoillaan...

Kävimme viime viikolla tapaamassa dobermannin narttupentua ja emäntäänsä. Pentu oli vain 14-viikkoinen, ja paljon pienempi kuin Tomo. Taisi se vähän pelätäkin Tomoa, mutta eiköhän asia parane, kun tyttönen vähän kasvaa ja osaa pistää hanttiin tälle yli-innokkaalle tapaukselle. ;)

Mukana pari kuvaa Tomosta, toisessa emäntäkin mukana ;o Kuvat on ottanut Matti Sulanto.

Kaupunkireissu ja vähän muuta

Niin se aika vain kuluu. Tomo täyttää muutaman viikon päästä puoli vuotta. Vastahan se oli ihan pieni... Ihanaa kyllä huomata, miten paljon se on kehittynyt ja oppinut. Välillä siitä saa olla ihan ylpeäkin. Kun alkaa tarkemmin miettiä, niin Tomo osaa jo tosi paljon kaikkea, ja yleiset käytöstavatkin kehittyvät. Viimeksi tallilla Tomo osasi jo melkein olla poissa kentältä, muutamaan otteeseen tuli juoksemaan kentälle mutta poistui opettajan käskystä melkein heti.

Muutoinkin koulutuksen saralla sujuu hyvin. Paikallaolo onnistuu häiriössäkin, jos vaan olen itse lähellä, ja julkisilla matkustaminen on jo huomattavasti helpompaa kun Tomo on oivaltanut, että herkkua tulee kun istuu hiljaa emännän jalkojen juuressa eikä vedä suuntaan tai toiseen. Viimeksi junassa oli kissa kuljetuskopassa, Tomo ei sanonut mitään, olisi vaan halunnut mennä innokkaasti tervehtimään :D Kävimme Akateemisessa tuolloin, ja ihmisvilinässä Tomo oli todella hienosti! Kaupassa meinasi vaan käydä nolosti, kun uusi puolikuristava panta luiskahti kaulasta pois :O Sain Tomon onneksi heti kiinni, mutta myyjä ei enää sen jälkeen ollut niin innoissaan... Tuota tapausta lukuunottamatta reissu meni kyllä erinomaisesti, ja Tomo oli mukavan väsynyt sen jälkeen.

Postissa tuli meille myös Allsafe-turvavaljaat Kulkukoiralta. Pienen taistelun jälkeen sain ne Tomolle päälle suosiolla, ja sittenhän poika oli jo ihan kuin ei mitään niiden kanssa. Tukevan ja varman oloiset valjaat, niinkuin pitää ollakin tuolla hinnalla (75 €). Toivottavasti ei kuitenkaan autolla ikinä tule tilannetta että kestävyys tulisi testattua käytännössä.

Koirapuistokäytöstä(kö)?

Avauduin samasta aiheesta koirat.comin foorumille, mutta avaudunpa nyt tännekin. Te, arvoisat koirapuistojen käyttäjät kaikkialla, onko se kovin vaikeaa komentaa koiranne pois siitä aidalta räkyttämästä ohikulkijoita. Ei anna teistä, eikä koiristanne, eikä kenestäkään koirapuiston käyttäjästä kovin edullista kuvaa, jos Tassu ja Pilkku juoksevat aina siihen aidalla haukkumaan kuorossa, kun joku menee ohi.

Vaikeutatte tällaisella toiminnalla huomattavasti puiston ohi kulkevien esim. pennunulkoiluttajien toimintaa, eikä meillä kaikilla ole mahdollista olla kulkematta puiston ohi. Olen myös varma siitä, että kenen tahansa koiranulkoiluttajan (myös teidän itsenne, arvoisat rähinä-Roopejen omistajat) mielestä on mukavampi kulkea puiston ohi, jossa koirat eivät räyhää aidalla kuola valuen.

Minulle on henkilökohtaisesti aivan sama, onko koirasi siinä aidalla, mikäli se osaa käyttäytyä ja olla hiljaa. Kuitenkin asuminen koirapuiston vieressä ja sen ohi päivittäin kulkeminen ovat osoittaneet näin harvoin olevan. Mikäli siis ette hallitse koirianne sen vertaa, että saisitte sen pidettyä pois aidalta muutaman minuutin ajan, kun joku kävelee puiston ohi, ottakaa kanssaihmisenne huomioon, älkääkä menkö puistoon. Toki valitettavan monet koirat rähisevät hihnassa yhtä lailla, mutta hihnassa ollessaan ne aiheuttavat huomattavasti vähemmän harmia meille muille koiranulkoiluttajille.

Mutta onhan se puisto kätevä tapa hoitaa (hallitsemattoman) koiran liikutus ja ulkoilu, kun ei tarvitse itseään rasittaa enempää kuin matka sinne puistoon. Eikä koiran tarvitse olla edes sosiaalinen, koska puistoon voi mennä silloin, kun se on tyhjä. Samalla pääsee huolehtimasta luoksetulosta, koska ei se koira puistosta karkaa mihinkään, ja aina sen saa kiinni kun se tarpeeksi väsyy. Helppoa ja vaivatonta teille itsellenne, päänvaivaa muille.

Kyllä, yleistän, kärjistän ja provosoin, koska se on helpoin tapa saada ihmiset ajattelemaan, ja kenties jopa toimimaan. Olen nähnyt koirapuistoelämää tarpeeksi, voidakseni sanoa, että tuossa tekstissäni piilee kyllä totuus, vaikke se teitä jokaista kosketakaan.

Naks!

Lainasin kirjastosta kirjan Naksutinkoulutusta koirallesi. Lueskelin sitä hetken ja mietin; tätähän me olemme Tomon kanssa tehneet kaiken aikaa - ilman naksutinta. Minulla nami kädessä, vailla minkäänlaista houkuttelua Tomo sai itse keksiä miten saa namin. Mutta tuon kirjan luettuani, pitihän se naksutin hankkia myös :D Jonkin verran uutta tietoakin sain tietysti, ja kirja valaisi asioita.

Siispä ehdollistin Tomon naksuttimeen, ja nyt olemme treenailleet ahkerasti. Olemme harjoitelleet uusia temppuja; avaimet, kännykkä ja anna pusu. Kännykkä suju jo hienosti, Tomo löytää kännykän piilostakin ja tuo sen minulle :) Muut ovat vielä harjoitteluvaiheessa. Avaimet luonnollisesti tarkoittaa, että pitää löytää avaimet ja tuoda ne minulle. Pusun Tomo antaa koskettamalla nenää kuonolla.

Seuraavaksi on vuorossa tervehtimisen opettelu kunnolla, jotta Tomo ei enää hyppisi ihmisiä vasten. Se on nyt alkanut hyppiä, eikä se ole miellyttävää, jos esim. käymme kylässä jossain, missä on lapsia. Serkkuni taitavat vähän pelätä Tomoa.. Sitä suuremmalla syyllä täytyy opettaa se tervehtimään rauhassa ja hyppimättä.

Yleisiä kuulumisia

Päivittelyä tänne pitkästä aikaa. Joulukuun ja vesisateen kunniaksi. :(

Tein Tomolle uuden manttelin, koska vanhan kiinnitys ei ollutkaan niin hyvä kuin kuvittelin :D En jaksanut alkaa fiksaamaan vanhaa, joten tein kokonaan uuden. Kuva tulee toivottavasti huomenissa. Tomo täytti myös 5 kk, sen kunniaksi säkäkorkeuden mittaus ja punnitus, tulos 55 cm ja 20 kg. Se on jo ihan koiran kokoinen! Toivottavasti ei korkeutta ainakaan tulisi enää kovin paljon lisää :O Pistin myös tilaukseen turvavaljaat autoon, niin Tomo pääsee vihdoin matkustamaan asianmukaisesti autossa.

Tomon ruokintakin meni taas uusiksi. Mera Dog oli muuten todella hyvä ruoka meille, mutta Tomo saikin siitä kovasti ilmavaivoja, joten vaihtoon meni. Ostin kokeiluun nyt uutta Golden Eaglen lammas-riisiä (22/15), kun sitä sai kaksi 2,5 kg:n pussia yhden hinnalla. Toivottavasti tämä olisi nyt sopiva ruoka. Samalla eläinkauppareissulla ostin Tomolle puruluita, possunkorvia ja puolikuristavan pannan. Tosin possunkorva pisti sen mahan ruikulille, ja panta pitää käydä vaihtamassa, koska se oli sittenkin liian pieni. Vaikka mittasin kaulanympäryksen 37 cm, ja panta oli 40 cm, niin silti se jotenkin puristi liikaa ollessaan kireimmillään, ja pitää vaihtaa isompaan, joka on varmaan sitten liian iso. Hankalaa :D

Ja tänään, kun tultiin kotiin ja otin autosta tavaroita ulos, Tomo oli poikkeuksellisesti vapaana, niin eiköhän nuoriherra käyttänyt tilaisuuden hyväkseen ja loikki tyytyväisenä pois pihasta uhkaavasti kohti viereistä koirapuistoa! Onneksi olin varannut hetkeä aiemmin taskun täyteen nameja, ja sain kuin sainkin Tomon kiinni, ennen kuin se ehti juosta kauemmas. Mutta luoksetulokomento kaikui kyllä kuuroille korville, ihme kuinka aina ennen on tullut, mutta heti kun tulee "tilanne", niin voin melkein nähdä mielessäni kuinka Tomo sanoo "lällällää" ja näyttää kieltä juostessaan karkuun.

Positiivisena asiana koulutuksen saralta täytyy hehkuttaa, kuinka Tomo osaa hienosti etsiä (ja löytää) nykyään kännykän, vaikka etsimiseen luonnollisesti kuluu jonkin aikaa, se todella malttaa etsiä, ja näyttää pitävän touhusta. Seuraavaksi opetellaan etsimään avaimet.

Liitän tähän pari vanhempaa kuvatusta (lokakuulta):