Pennuilla on paljon hassuja tapoja, joista osa jää aina ajan myötä pois. Ajattelin kirjoittaa osan niistä nyt muistiin, jottei käy niin, että unohdan ne ajan myötä, kun pentu kasvaa.
Kun Kaede oli pienempi, se nukkui aina pääni vieressä, tyynyllä jos mahdollista. Se on aina heilutellut tassujaan paljon, minusta sekin on hirmuisen sympaattinen tapa, vaikka joskus olenkin saanut tassusta naamaan... Kaede myös jakelee innokkaasti pusuja, ja minusta on kovin ihanaa, kuinka se kiipeää syliin. Kun ihmiset menevät kyykkyyn, eikä Kaede silti ylety nuolemaan naamaa, se ei hyppää, vaan kiipeää antamaan pusuja.
Sellainen ei-niin-kiva tapa puolestaan on hyppiminen. Kaedella on valtava ponnistusvoima, se hyppää kevyesti lattialta tuolilla istuvan ihmisen syliin... Ennen se myös hyppäsi aina kun käsi meni ulkona namitaskuun, mutta se tapa on jo jäämässä pois. Se ei ensisijaisesti hypi ihmisiä vasten, vaan ennemminkin vain ilmaan. :D
Lisään tänne vielä yhden hauskan tavan, kun Kaedea rapsuttaa niin että se oikein nauttii, sillä on tapana alkaa kirputtaa, joskus ihmistä (sattuu!) tai joskus jotain ihan random kohdetta, Tomoa, tyynyä, vaatteita...
Vähän harmi, ettei minulla ole missään kirjoitettuna muistiin Tomon kivoja tapoja, kun se oli pentu. Nyt tuntuu vain siltä, että se on aina ollut tuollainen höyrypää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti