Ajatuksiani koiran ruokinnasta

Aikaisemmin kerroin hieman, millaisia mietteitä minulla on koiran koulutuksen suhteen. Nyt, erinäisten foorumikeskustelujen inspiroimana, ajattelin valaista teitä hieman näkökulmistani koiran ruokinnan suhteen. Jälleen kerran: en ole mikään "guru", vaikka toki varmaan tiedänkin koiran ruokinnasta enemmän kuin perus koiranomistaja. Tomon kaikenlaisten ruoansulatukseen liittyvien ongelmien takia olen joutunut ottamaan asioista selvää ja kokeilemaan erinäisiä tapoja ruokkia koiraa. Samalla on täytynyt olla kriittinen, koska pääasiallinen tiedonlähteeni the internet on pullollaan kaikenlaisia väittämiä, joista toiset ovat vakavammin otettavia kuin toiset. Toisaalta on kirjoissakin kummallisia väittämiä: Ulla Kivimäki kirjoittaa kirjassaan Koiran luonnonmukainen hoito, että pennulle ei jauhelihaa saisi antaa kuin muutamia grammoja päivässä, ja että aikuisen koiran ruokavaliossakaan ei saisi olla lihaa kuin 1/5. Näinköhän me painittaisi Tomon kanssa vieläkin vatsavaivojen kanssa, jos olisin noita neuvoja noudattanut. Vatsa kun saatiin kuntoon nimenomaan ruokkimalla koiraa suurimmaksi osaksi lihalla ;)

Nykyään koiranruokintaa kuvataan monin erilaisin termein. Sama ilmiö kuin muussakin elämässä; on tarve luokitella asioita. Koiraa voi ruokkia barffilla, raakaruoalla, nappuloilla, sekaruokinnalla, kotiruoalla... On eliminaatiodeettiä ja yrjölän puuroa, kanansiipibarffia ja ties mitä. Vähemmästäkin menee sekaisin. Vaikken itse haluaisi tunkea itseäni ja koiraani ruokineen lokeroihin, muut tekevät sen puolestani.

Toisinaan, kun seikkailee termien viidakossa, törmää kummallisiin asioihin. Välillä ihmiset tuntuvat unohtavan sen kaikkein tärkeimmän, eli koiran hyvinvoinnin, intoillessaan ruokintatavastaan. Etenkin fundamentalistiset barffaajat ja nappulansyöttäjät - kumpikin ääripäitä - puolustavat "ainoaa ja oikeaa" ruokintatapaansa henkeen ja vereen, muut ovat vääräuskoisia. Ei, kaikki barffaajat ja nappulansyöttäjät eivät ole fundamentalistisia. Osa on. Alla muutama esimerkki poimittuna BARFSuomi -keskustelupalstalta:

"Siis onko ihmiset lukeneet tätä Ian Billighurstin teosta? Alkaa jo vähän herätä epäilys, kun joka paikkaan tuputetaan noita vilja ja maitotuotteita. Oikeaoppiseen barfiinhan ne eivät kuulu!!! Onko siis tämän foorumin nimi ihan väärä? Johdetaanko täällä ihmisiä harhaan, kun he liittyvät jäseneksi ja etsivät tietoa raakaruokinnasta, niin jo tarjotaan ensimmäiseksi puuroa ja pellavansiemeniä, jos homma ei toimi.?"

"Hienoa Päivi Olen minäkin ihmetellyt jo aikani näitä vellin keittelijöitä barf palstalla ja olen kyllä toivonut, että etsivät ihan oman keskusteluväylän muualta kuin täältä! Kysyä saa, mutta mielestäni perusteettomasti ei pidä ruveta neuvomaan ihmisiä barf nimen alla, jos ei ole hajuakaan mitä kyseinen ruokintatapa pitää sisällään. "

Noita lukiessa herää oikeasti kysymys, onko kyse uskonlahkosta, vai koiran ruokintatavasta? Kun minä suunnittelen koirani ruokintaa, lähden liikkeelle siitä, minkä tiedän olevan koiralleni (ja minulle) parasta. Koiralle siksi, että koira on se, joka kärsii jos ruokinta on pielessä. Minulle siksi, että minä olen se joka kaiken maksaa. Sellaiset ruokintatavat, jotka ylittävät maksukykyni ja muut resurssini, ovat yksinkertaisesti mahdottomia toteuttaa, vaikka koira voisi silloin kuinka hyvin tahansa. Varmasti jokainen haluaa ruokkia koiraansa mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman halvalla. Se ei välttämättä tarkoita halvinta, eikä valitettavasti parastakaan vaihtoehtoa. Kuitenkin, ainakin minulle se tarkoittaa parasta mahdollista.

Tarkoituksenani ei ole millään tavalla mollata tai halventaa mitään ruokintamuotoa, vaan lähinnä kritisoida ihmisten ajattelutapaa, joka vaikuttaa välillä pelottavan ahdasmieliseltä. Ihmiset luottavat sokeasti johonkin kirjaan, tai mainoksiin, tai eläinlääkärin sanaan. Kirjat ja mainokset ovat siitä huonoja, että ne ovat kaupallisia. Etenkin mainokset. Niiden ainoa tarkoitus on myydä tuotetta. Eläinlääkärit eivät yleensä tiedä koiran ruokinnasta kovinkaan paljon. Kaikkeen ehdotetaan ratkaisuksi pelkkiä nappuloita, ei mitään muuta. Yleensä vieläpä eläinlääkäriasemalla myytäviä erikois(kalliita) nappuloita. Minullekin on kaupiteltu niitä, mutta minä sanoin, etten osta. Eihän missään ole edes takeita niiden toimivuudesta. Minulle eivät mainokset riitä, enhän minä perusta omaakaan ruokaani mainosten varaan.

Hankkiessani tietoa koiran ruokinnasta luotan pitkälti maalaisjärkeen. Onko väite järkevä, väitetäänkö missään muualla näin? Toimisiko tämä minun koirani kohdalla? Millaiset perustelut väitteelle on? Onko ihmisillä kokemuksia asiasta?

Tomo syö - jos halutaan lokeroida - sekaruokaa. Siis nappuloita ja kaikkea muuta sekaisin. Se syö kerran päivässä, koska kokemus on osoittanut, ettei sille ruoka useammin maistu. Nappuloina on Canidaen lammas-riisi. Se on vähän turhan kevyttä meille, mutta dalmatialaisten uraattikidetaipumuksen takia syötän mielummin vähän proteiiniköyhää nappulaa ihan varmuuden vuoksi. Näin vältetään puriinien liikasaantia, joka siis aiheuttaa uraattikiteitä. Nappulan jatkeena menee piimää, lihaa, ihraa, kananmunia, öljyä, puuroa, kalkkia, merilevää, vitamiineja. Välillä NEUta. Kaikki samasta kupista. Jälleen puriinien välttämiseksi lihana on enimmäkseen kalkkunaa ja broileria, silloin tällöin lohta ja riistaa. Vitamiinien ja kalkin kanssa menen asenteella "vähän liikaa on parempi kuin vähän liian vähän". Kaikki ei kuitenkaan imeydy.

Jaksaisipa sitä miettiä omaa ruokaansa yhtä tarkasti, ja laskea, että varmasti saa kaikki vitamiinit.