Uusia lenkkimaastoja

Viime päivinä olemme laajentaneet Tomon kanssa lenkkimaastoja tutuista ja turvallisista ihan uusiin paikkoihin. Eilen energianpuuskassa lenkkeilimme Pukinmäkeen Murren murkinaan, kun ei viitsinyt autolla lähteä. Tarkoituksena oli ostaa vain pari pötköä sisäelimiä, niin hyvin voi kävellä. Kaikenkaikkiaan kävelymatkaa tuli n. 8 km, Malmilta palasimme kotiin bussilla, koska Tomo vaikutti väsyneeltä ja janoiselta 2 tunnin kävelyn jälkeen, ajattelin että on parempi mennä bussilla. Ilma oli kuitenkin aika lämmin, eikä Tomolle tee pahaa aina silloin tällöin piipahtaa julkisissa kulkuneuvoissa. Pysyy sitten mielessä, kuinka niissä käyttäydytään.

Tänään tarkoituksenamme oli kävellä Kivikon kentälle, mutta emme ikinä löytäneet sinne. Sen sijaan löysimme upeita ulkoilupolkuja ja mielettömän hienoja maisemia. Metsäpolkuja, valaistuja hiekkateitä... Upeaa! Harmi vain, että täällä menee niin paljon isoja teitä lähellä, ettei missään uskalla pitää vapaana. Lahdenväylä, Porvoonväylä, Kehä I ja Kehä III ympäröivät kaikkia näitä upeita maastoja. :( Autoteiden äänet kuuluvat joka paikkaan.

Tomo on ollut aika väsynyt näiden pidempien lenkkien vuoksi. Olen hieman kasvattanut ruokamääriä jotta se saisi enemmän energiaa, mutta kovin paljon ei viitsi, jottei energia "nouse päähän". Ruoan energiamäärä ja liikunta olivat pitkään hyvässä suhteessa, mutta näin syksyn tullen, kun ilmatkin ovat siedettäviä, jaksaa lenkkeillä pidempään. Kasvaneen energiantarpeen huomaa siitäkin, että Tomolla on nykyään nälkä. Ruoka katoaa kupista ennätysvauhtia, ja kuppi vielä nuollaan puhtaaksi! Tätä ei ole tapahtunut aikoihin! Lisäksi motivaatio ruoan perään treeneissä on jotain ihan mahtavaa. ;)

Tomo peitsaa lenkeillä aika paljon, etenkin hitaammassa tahdissa ja väsyneenä. Olen melkein täysin varma, että sillä on lihasjumeja selän ja lantion alueella, liikkuessa (peitsatessa) näyttää siltä, että lantion alue olisi tosi jäykkä. Olen itse hieronut Tomoa n. kerran viikossa, mutta varaan Tomolle ihan oikean hieroja-ajan mahdollisimman pian. Vaikka itsekin pystyn jonkun verran hieromaan jumeja auki, osaa koulutettu hieroja asian ihan eri tavalla, ja toivottavasti osaisi myös neuvoa, kuinka voisin jatkossa hieroa Tomoa paremmin itse. Liikuntaa täytyy myös monipuolistaa: kiipeilyä, kävelyä hankalissa paikoissa, jumppaa, juoksua, spurttailua, vapaana rilluttelua, uintia... Lisäksi pohdinnan arvoista lienee viileän ilman ja kosteuden vaikutus selän lihaksiin, ainakin joillekin hevosille kylmä ja kosteus aiheuttavat selkäkipuja. Olisiko siis syytä käyttää ohutkarvaisella koiralla loimea jo tällaisilla keleillä, etenkin jos sataa?

Hieno, hieno koira!

Tänään oli ohituskurssin viimeinen kerta. Jäi kurssista hyvä maku suuhun, tosi mukava kouluttaja ja tosi mukavat kurssikaverit, vaikkei heille paljonkaan tullut juteltua. Söpöjä koiria myöskin. Tomo oli ihan mahtava, selkeää kehitystä tapahtui kurssin alusta, jolloin se haukkui ja rähjäsi hallin pihassa muille, ja nyt lopuksi katseli muita rauhassa ja otti kontaktia heti pyydettäessä! Nyt kun vaan saadaan ohitukset toimimaan samalla tavalla arkielämässä - löysällä hihnalla, kiinnittämättä sen enempää huomiota vastaantulijaan.

Kysyin kouluttajalta mielipidettä, että mistä Tomon rähinä voisi johtua. Se kun ei edelleenkään ole mielestäni vihainen eikä aggressiivinen, ja kouluttaja oli samaa mieltä - Tomo näyttää ystävälliseltä ja rauhalliselta, eikä ollenkaan vaikuta siltä, että se olisi valmis tappamaan jokaisen, joka tulee liian lähelle. Itse tiedän, että ainakin ylikierroksilla Tomo alkaa rähistä, jos se ei pääse purkamaan kierroksia johonkin. Hihnan kiristyminen aiheuttaa kierrosten nousua melko usein, esim. jos Tomolla on kova hinku toisen luokse, ja hihna kiristyy, on takuuvarmaa, että se räjähtää. Ihmisten kohdalla tapahtuu haukkuminen, ulvonta, ja mahdollisesti nylkytystä.

Saimme paljon hyviä neuvoja, joista tärkein on hihna löysällä ja itse rento asenne. Kouluttaja neuvoi myös kokeilemaan ohituksia juosten, jolloin koira ei ehkä ehdi keskittyä niin paljon vastaantulijaan. Ehkä. Itse suhtaudun tähän epäilevästi, mutta mahdollisesti kokeilemme sitäkin joskus. Toinen neuvo oli lenkkeillä puhuen puhelimessa kaverin kanssa, jolloin itse ei keskity niin paljon koiraan, ja koirakin on rennompi. Tämä voisi oikeasti toimiakin. Ja namiohituksia täytyy tehdä, paljon, koska ne toimivat meillä hyvin. Eikä toisia koiria saisi vältellä liikaa, jottei niistä tule "juttua", vaan pikemminkin tulisi tehdä paljon (onnistuneita) ohituksia, jotta niistä tulee arkipäivää.

Kohta alkaa koulu, ja joudumme lenkkeilemään samoihin aikoihin "kaikkien muiden" kanssa, joten varmaan ohituksiakin tulee sitten enemmän. Kaikenkaikkiaan oli todella hyödyllinen kurssi, jostai sain irti juuri sen, mitä lähdin sieltä hakemaankin.

Ruokapäiväkirja lisätty

Lisäsin sivuille ruokapäiväkirjan, jota yritän päivittää joka päivä. Koska paperilla toimiva ruokapäiväkirja ei ole ottanut onnistuakseen, kokeillaan, jos netissä toimiva olisi parempi, ja sitä muistaisi päivitelläkin.

Tottistreeneissä

Liityin sitten Helsingin palveluskoiraharrastajiin pari viikkoa sitten, ja tänään pääsimme ekaa kertaa käymään treeneissä. Vähän mietin, että mennäänkö, kun oli kuitenkin myös se kantarellikurssi tänään, mutta päätin kuitenkin mennä, ja oli ihan hyvä että mentiin. Tomo jaksoi treenata ihan mukavasti, tämän päivän teemana oli seuraaminen & liikkeestä maahanmeno. Seuraaminen sujui ihan hyvin, alussa paremmin, mutta Tomo jaksoi loppuun asti ihan kivasti kuitenkin. Kentällä olisi vaan ollut tosi paljon tosi jänniä hajuja... Koiria oli myöskin treeneissä 19, ja oli mukavaa huomata, ettei Tomo kiinnittänyt muihin juurikaan huomiota, ja jos kiinnitti, niin katseli rauhassa, ilman mitään ylikuumenemista tai merkkiä hermostumisesta!

Noutaja valepuvussa

Kävimme Tuulikin ja Usvan kanssa tänään uimassa. Usva ei uinut, mutta Tomo ui innoisaan ja haki vedestä kalaa kuin paraskin noutaja. Tomolla on alusta asti ollut tosi hyvä uintitekniikka, ja se käyttää uidessaan hyvin myös takajalkojaan.

Lopuksi se sai poikkeuksellisesti juosta hepulijuoksut rannalla, ja vaikutti tosi iloiselta. Uimisen jälkeen Tomo on aina ihan into piukassa ja aina pitäisi päästä hepuloimaan, ennen kuin lähdetään rannalta pois. Yleensä rannalla on vaan muutakin porukkaa, niin ei voi päästää koiraa irti. Oheessa pari kuvaa, kiitos niistä Tuulikki!

Kantarelleja ja ohituksia

- ja vähän muutakin. Paljon on tapahtunut viime päivityksen jälkeen, yritän nyt tiivistää kaiken yhteen postaukseen.

Ensinnäkin Saltvik on ohi, ja Tomo oli käyttäytynyt suurimmaksi osaksi hyvin vanhempieni luona. Se oli tosi iloinen, kun palasin kotiin, ja tervehti hymyillen oikein leveästi. Saltvikiin ilmeisesti olisi voinut ottaa koiran mukaan, joten ensi vuonna ehkäpä Tomon ei tarvitsekaan olla hoidossa. Saapa nähdä.

Toiseksi kantarelli-kurssi alkoi. Ensimmäisellä kerralla opeteltiin vaan naksuttimen käyttöä, kun se ei ollut tuttu kaikille kurssilla olijoille. Tomo oli mukavan motivoitunut, eikä ottanut paineita toisista koirista, alkuun se vain vähän murisi, mutta keskittyi loppuajan tosi hyvin minuun. Ei siis tehty mitään erikoista, naksuttimen avulla harjoiteltiin kontaktia ja maahanmenoa. Huomasin myös, että Tomo reagoi paremmin hyvä-sanaan, kuin naksuttimeen.

Kolmanneksi eläinlääkäri, siis se kontrollikäynti. Tulehdusta ei enää ollut, mutta kuulemma virtsassa oli edelleen valtavasti siittiöitä. Viriili mies siis. Eläinlääkärin mukaan vaiva uusii yleensä noin puolen vuoden välein, joten viimeistään puolen vuoden kuluttua kannattaa antaa ennaltaehkäisevästi hormonipistos, ellei aikaisemmin ole jo oireita. Jos vaivasta tulee kovin hankala, niin siinä tapauksessa Tomolta lähtee pallit pois. Onneksi on vakuutus.

Neljänneksi ohituskurssi. Kouluttaja oli tosi mukava, ja kurssi alkoi hyvissä merkeissä. Tällä kertaa Tomo tosin kävi aika kovasti kierroksilla toisista koirista, mutta kun päästiin harjoittelemaan, niin se otti taas tosi hyvin kontaktia ja ohitukset sujui tosi mallikkaasti. Kouluttaja kehotti meitä välttelemään ohitustilanteita, jos vain suinkin mahdollista, mutta eihän siitä tullut tänään lenkillä mitään. Kävimme uimassa, ja rannalla tuli vastaan neljä (!) spanielia. Kun olimme lähdössä rannalta, tuli vastaan sakemanni, ja tästä Tomo veti kauheat kierrokset, kun se oli jo valmiiksi innoissaan uimisesta. Ajattelin viedä sen tyhjään koirapuistoon juoksemaan hepulit, mutta sitten puistoon tulikin kaksi rotikkaa + kaksi kiinanharjakoiraa, ja meidän piti lähteä. Ja taas valtavat kierrokset ja rähinä. Että se siitä stressaavien ohitustilanteiden välttämisestä...

Viidenneksi, keitin Tomolle tänään puuroa, ja makupaloiksi keitin & kuivasin possun sydäntä. Puuro onnistui hyvin, tein kaksi satsia, koska kaikki ei olisi mahtunut yhteen kattilaan. :D Lihat tietysti raakana, parsakaalin kypsennin, koska raakana & kokonaisena Tomo oksentaa sen. Viljoja keitin pitkään, varmaan puolisen tuntia tai ylikin. Lihan ja muiden suhde on noissa puuroissa noin 50/50.

Ensimmäiseen satsiin laitoin
- 2 dl kauraa
- hiukan riisiä
- n. 1 l vettä
- 700 g kalkkunaa
- 400 g rasvaista sikanautaa
- vähän parsakaalia

Ja toiseen satsiin
- 1 dl kauraa
- 1 dl riisiä
- n. 1 l vettä
- 1 rkl pellavansiemenrouhetta
- 1 kg jauhelihaa
- 800 g naudanmahaa
- kasvismössöä n. 7 dl

Tänään annoin Tomolle puuroa ruoaksi, ja hyvin kelpasi. Jos vatsalle sopii, niin tätä varmaan teen lisääkin, ja syöttelen nappulat pikkuhiljaa pois. Johan se olisi varmaan viides kerta, kun meidän pitää jättää nappulat pois, ja aina palautan ne takaisin, kun ovat niin käteviä. Ruokinta ilman nappulaa vaatii vaan niin paljon enemmän suunnittelua...

Saltvik kutsuu

Emäntää kutsuu Saltvikin viikinkimarkkinat, jonne lähtö on huomenna aamulla epäinhimillisen aikaisin, kello 4.00 . Tomo jää hoitoon vanhemmilleni, koska se ei täytä autenttisuusvaatimuksia, eiku mitä? Ei vaan, koska markkinoille ei varmaankaan saa ottaa koiria. En oikeastaan edes vaivautunut ottamaan selvää asiasta. Seuraavat viisi päivää vietän siis hihhuliolosuhteissa Ahvenanmaalla, palailen asiaan ensi maanantaina, ja toivotaan, että seuraava päivitys sisältää paljon kuvia. Toivotaan myös, että Tomo osaa käyttäytyä asiallisesti poissaollessani.