tiistai 5. lokakuuta 2010

Onnistumisen määrä on vakio?


Alkaa tuntua siltä, että kun yksi asia alkaa sujua, niin vastapainoksi joku toinen alkaa mennä alamäkeen. Ei tässä nyt mistään elämää suuremmista jutuista ole kyse kuitenkaan. ;) Lähinnä treenijuttuja. Tomo on alkanut seuraamaan ihan kivasti, harjoitusmäärään nähden se sujuu tosi hyvin. Voin seurauttaa sitä jo melkein 10 askelta, ja se pitää kontaktin, vaikka laittaisin namikäden esim. selän taakse. Se ei enää siis ole riippuvainen namikädestä, ja nykyään toimii ihan käsky "seuraa", aikaisemman, epämääräisemmän "katso"-käskyn sijasta.

Sen sijaan Tomo on kehittänyt ongelman paikallamakuusta, se pyrkii nousemaan ylös aina jos poistun kauemmas. Lähellä ei ole ongelmaa, mutta jos yritän lähteä kauemmas, se nousee melkein automaattisesti. Syksylläei tätä ongelmaa ollut, vaan silloin saatoin ihan hyvin kävellä puoli treenikenttää poispäin, ja Tomo makasi ihan rauhassa. Sekin voi vaikuttaa, että nyt on ollut pimeää, se voi jännittää Tomoa, niin että se ei malta pysyä paikallaan.

Arkielämässä ohitukset on nykyään upeita. Tänään kohtasimme ei-niin-valistuneen koiranomistajan, joka päästi oman koiransa n. 20 sentin päähän meistä, ja Tomo piti koko ajan kontaktin eikä huomannutkaan toista koiraa! Olin niin ylpeä siitä, ja hieman myös itsestäni, kun olen saanut Tomon tähän pisteeseen siitä, että se räyhäsi kaikille vastaantulijoille! :)

Mutta taas asialla on kaksi puolta. En tiedä, onko se pimeys, Tomon aikuistuminen, vai mikä, mutta Tomo on alkanut tuijotella ihmisiä. Ja koiria. Ja autoja. Ja lastenvaunuja. Ikään kuin se vahtisi, mutta toivon ettei. Saan sen kyllä nopeasti palautumaan, ei tarvitse kuin kutsua sitä, niin se lopettaa kyttäämisen. Silti tuo tapa on äärimmäisen rasittava, ja toivon, että se ei ainakaan voimistu, tai Tomo aloita mitään mörkökautta!

Lauantaina pääsemme Tomon kanssa korkkaamaan mölli-kisauramme. HPH:lla on nimittäin jäsenten väliset kisat, joissa on myös mölliluokka. Kouluttajan mukaan voimme hyvin mennä Tomon kanssa sinne, joten ajattelin, ettei siinä mitään menetäkään, ja menemme kokeilemaan. Treenin kannalta ajattelin ottaa koko asian, siis lähdemme hakemaan kokemusta. Kaikki muu on plussaa ja ylittää odotukset! :D

Vielä täytyy sitäkin hehkuttaa, että viehetreenien aloittamisen jälkeen Tomon leikki pn parantunut hurjasti. Se taistelee patukasta paljon innokkaammin nykyään, ja innostuu siitä aina, ennen kun se kävi hiukan tuuliajolla, joku päivä saattoi ruohonkorsi olla kiinnostavampi jne. Nyt on asia toisin! /,,/

1 kommentti: