Muutama koirapuistokuva

Kaapin paikka

Kaede näyttää Tomolle kaapin paikkaa...

Pikajuoksija ja panssarivaunu

Kävimme tapaamassa Valtsua ja Sisua tänään Kaeden kanssa. :)

Erilaisia

Tänään metsässä lenkillä tulin pohtineeksi, kuinka erilaisia nuo koirat ovatkaan. Melkein toistensa vastakohtia monessakin asiassa. Ajattelin jakaa nämä ajatukset kanssanne.

Tomo on hyin määrätietoinen. Kun se tekee jotain, se tekee täysillä. Esimerkiksi kun annan koirille puruluita, Tomo valitsee yhden, ja määrätietoisesti syö sen loppuun. Kaede taas on sellainen heitukka, joka ei oikein osaa päättää mitä se haluaisi. Se saattaa aloittaa yhtä puruluuta, siirtyä sitten seuraavaan, ja sitten taas edelliseen jne. Toisaalta Kaede jaksaa nakertaa puruluita vaikka koko päivän, kun Tomo taas yleensä kyllästyy nopeammin.

Mitä tulee luoksetuloon, molemmat ovat luoksetulovarmoja periaatteessa. Tomo tulee aina luokse, Kaede taas saattaa tulla luokse, tai se saattaa olla tulematta, jos on jotain jännempää. Joten vaikka Kaede on koirasosiaalisempi, niin Tomo on luotettavampi irtipidettävä. Vaikka Tomo saattaisikin aloittaa tappelun vastaantulijan kanssa, niin silti jos pitäisi valita kumpi karkaa moikkaamaan vastaantulevaa koiraa, se olisi Tomo, koska se kuitenkin tulee takaisin kun sitä kutsuu.

Muiden ihmisten kanssa taas, Kaeden voi antaa kenelle tahansa, se on tasaisesti samanlainen oli se minun kanssani tai jonkun toisen. Toisaalta taas Tomo on paljon enemmän "minun" koirani, eli se käyttäytyy merkittävästi paremmin minun kanssani kuin jonkun muun. Kuitenkin Tomo on helposti lahjottavissa ruoalla, eli jos on ruokaa tiedossa, se toimii kenen kanssa vaan. Silti olen paljon tarkempi siitä, kenelle annan Tomon pideltäväksi tai talutettavaksi, kun taas Kaede pysyy kenen tahansa hallinnassa.

Tomo on vakavisti ja tosikko. Sillä on surkea huumorintaju. Mitä tulee Kaedeen, sillä on pilkettä silmäkulmassa ja se ei ota asioita turhan vakavasti. Jos Tomo olisi ihminen, se muistuttaisi hieman lukioaikaista luokanvalvojaani. Hän ei koskaan ymmärtänyt vitsejä, vaan otti ne aina tosissaan ja vastasi sen mukaisesti. Kun taas jos Kaede olisi ihminen, se olisi hieman erään ystäväni kaltainen, jonka kanssa tuskin muuten puhummekaan, kuin heittämällä läppää.

Vaikka Tomo on aktiivinen koira, niin se kestää toimettomuutta huomattavasti paremmin kuin Kaede. Esimerkiksi pitkät yksinolot eivät ole Tomolle ongelma, ja se kestää hyvin vaikka viikonkin lyhyempiä lenkkejä (tuli testattua kastraation jälkeen) ja on silti kotona rauhallinen eikä esim. tuhoa mitään. Kaede taas herkemmin purkaa ylimääräisen energian kotona riehumiseen tai askarteluun, siinä missä Tomo nukkuu sisällä ja sitten vain räjähtää ulkona käsiin. :'D Toisaalta Kaeden saa helpommin väsytettyä kuin Tomon, joka ei väsy juuri koskaan.

Toukojuhla

Eilen juhlittiin Pukkisaaressa Toukojuhlaa. Päivä oli kaikenkaikkiaan tosi mukava, ja vaihteeksi minulla oli molemmat koirat mukana. Kaede nyt kulkee mukana kaikkialla mihin se vain on tervetullut, mutta Tomo harvemmin pääsee mukaan. Eilen kuitenkin minun tuli sitä niin sääli, kun se joutuu niin usein jäämään kotiin, joten otin senkin mukaan. Ja hyvä että otin, se käyttäytyi melkein hyvin. :D

Menimme saareen bussilla. Minusta tuntuu, että saatoimme kerätä hiukan katseita, kun itse olin pukeutunut viikinkimiehen vaatteisiin, enkä siis varsinaisesti sulautunut katukuvaan. Koirat käyttäytyivät ihmeen hyvin bussissa, ne olivat melkein paikoillaan ja hiljaa. Keskustassakin ne kulkivat kivasti vasemmalla sivulla eivätkä välittäneet vastaantulijoista. :) Saaressa ilmassa oli pientä hepulia, kun oli niiin paljon ihania tuttuja, että piti vähän huutaa ja hyppiä.. mutta tosi kivasti kumpikin rauhoittui.

Ennen kuin Toukojuhla pääsi kunnolla alkuun, esitettiin Liedon matka Pohjolaan -näytelmän ensi-ilta. Suosittelen lämpimästi menemään katsomaan näytelmän, mikäli liikkuu Helsingissä päin ensi viikolla. Näytelmän ajan koirat malttoivat olla aika nätisti ja hiljaa, ja saivat jotain kehuja kärsivällisyydestä myöskin.

Eipä tuolla mitään muuta ihmeellistä tapahtunut, lähinnä hengattiin, aika paljon sisällä, koska ulkona oli sangen viileä ja tuulinen sää. Tomokin uskalsi lopulta tulla sisään, vaikka se suhtautuu savuun ja tuleen hyvin epäilevästi, eikä mielellään tule esim. nuotion lähelle. Kaede ei ollut moksiskaan, se oli kuin kotonaan. Päivä meni yllättävän kivuttomasti, vaikka mielenhäiriössäni otinkin molemmat koirat mukaan, osoittautui se kuitenkin hyväksi päätökseksi. Kotiin päästyämme nimittäin kumpikin koira kävi tyytyväisenä lepäämään, ja saatoin itse hyvällä omallatunnolla lähteä katsomaan Euroviisuja kaverin luokse.

Kuinka monta erilaista otsikkoa voi keksiä pelkille kuville?

Talviturkki on heitetty

Tomo heitti tänään talviturkkinsa pois, ja kävi uimassa. Ensin piti hetki muistella, että mikäs juttu tää olikaan, ja sitten se jo meni reippaasti veteen kepin perässä. Tomo sai myös kaivamishepulin rannalla, mikä on tietysti ihanaa, kun sillä on silloin niin kivaa. Mutta yksi huono puoli tuossa ihanassa pehmeässä hiekkarannassa on. Se hiekka tarttuu ihan kaikkeen, ja jopa Tomon turkki, joka yleensä hylkii kaikkea likaa aika hyvin, on rannalla käynnin jälkeen ihan kamalan näköinen, ja suihkuun joutaa tie uinnin jälkeen. Hiekka myös tarttuu mm. kaikkiin varusteisiin (valjaat, liina), hiuksiini, sitä on housuissa ja paidan alla... Hiekan takia rannalle ei viitsi kameraakaan ottaa oikein mukaan. Ensi kerralla pitänee valita joku vähän vähemmän hiekkainen ranta. Tässä lähellä tosiaan on kolme pientä lampea, joten on "muutama" ranta, joista valita. Ja mikä parasta, jokaisella voi uittaa koiraa, eikä kukaan valita!

Kaede ei ihan uskaltanut uimaan, se kävi kyllä kastelemassa tassunsa, mutta ei mennyt pidemmälle veteen edes kepin perässä. Ehkä neiti kesän edetessä menisi uimaan asti, eipä Tomokaan ensin rakastanut vettä, mutta nykyään se on oikea vesipeto, eikä rannan ohi voi kävellä ilman, että Tomo saisi jonkun riemuhepulin, kun se luulee että pääsee uimaan. :D

Du ska inte tro det blir sommar...

... ifall inte nån sätter fart
på sommarn och gör lite somrigt,
då kommer blommorna snart.
Jag gör så att blommorna blommar,
jag gör hela kohagen grön.
och nu så har sommaren kommit,
för jag har just tagit bort snön.
- Idas sommarvisa / Astrid Lindgren