lauantai 24. huhtikuuta 2010

Villiä menoa

Kävimme Tomon kanssa tänään metsälenkillä, ohessa kuvamateriaalia todisteeksi. Lisää kuvia on nähtävissä täällä: http://www.petsie.fi/pet.php?petid=114433.









Kevätkuvia

Pitkästä aikaa vähän kuvia Tomosta :)






lauantai 17. huhtikuuta 2010

Ohituksia

Minulta kyseltiin, kuinka tuolla pk-leirillä toteutettua ohitusharjoittelua voisi harjoitella ihan kotona. Mä en ole mikään expertti tässäkään asiassa, mutta pienen "ohjeen" voisin väkertää, jonka avulla kokeilla. Koska kaiken kukkuraksi meillä ovat alkaneet ohitukset sujua tosi hyvin tuon leirin jälkeen, niin voisi kuvitella, että siitä oli jotain hyötyä.

Harjoitusta varten olisi hyvä olla yksi avustajakoirakko (häiriökoira) ja sitten avustaja ihan muutenkin. Lisäksi pitkä liina ja toinen kaulapanta. Leirillä käytössä oli ketjupanta, mutta varmaan mikä tahansa ohuehko panta kelpaa. Liina siis kiinni tähän koulutuspantaan, idea on siinä, että koiran oma hihna pysyy löysänä, eikä omistajan tarvitse kiristää tai nykiä hihnasta. Häiriökoira kulki meillä aluksi meidän ympäri, ja jos Tomo koetti mennä sen luokse, kouluttaja siis nykäisi hihnasta. Näin ei tapahtunut kuin pari kertaa, jonka jälkeen Tomo luovutti, eikä enää pyrkinyt toisen koiran luokse. Sitten siirryttiin niihin "oikeisiin" ohituksiin, joissa koirat kulkevat toisiaan vastaan. Tässäkin avainsana on hihna löysänä, ja taas epätoivotusta käytöksestä seurasi liinan kiristyminen. Koirahan tässä itse aiheuttaa sen kiristymisen, jos lähtee toista koiraa kohti. Koiran oman hihnan siis täytyy olla löysänä koko ajan, jotta a) voidaan nähdä, miten koira reagoi ja b) jotta koira nimenomaan joutuu itse tekemään ratkaisunsa, eikä saa tukea siihen.

Meillä tämä auttoi kolmella tavalla. Ensinnäkin näin, että Tomo väistää vastaantulijaa, eli se on epävarma ja siksi rähisee. Toiseksi hihna ei päässyt kiristymään, joten Tomo ei yhdistänyt hihnan kiristymistä toisen koiran näkemiseen. Kolmanneksi hihna löysällä se pääsi väistämään vastaantulijaa, eikä sen tarvinnut alkaa rähistä.

Kotona meillä on jatkettu ohitusharjoituksia niin, että aina koiran tullessa vastaan Tomo saa jotain hyvää syötävää. Pikkuhiljaa pyritään eroon namihoukuttimesta, niin, että Tomo ohittaisi vain käskyllä. Tärkeää on myös olla itsevarma ja ajatella vain, että nyt tästä mennään ohi ilman sen kummempia kotkotuksia.

En ota kantaa käytettyihin metodeihin tai niiden toimivuuteen, ja jokainen päättäköön itse, kokeileeko tätä kotona ja kykeneekö lukemaan koiraansa tarpeeksi hyvin nähdääkseen, mistä mahdolliset ongelmat johtuvat. Tämän postauksen tarkoituksena oli kertoa, miten ohitusharjoittelu tapahtui leirillä, ja periaatteessahan samoilla ohjeilla voi harjoitella kotona.

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Lyhyt kooste pk-leiristä

Leiri siis oli ja meni. Treenattiin hakua, eikä juuri muuta. Saimme nukkua yksin huoneessa, parempi näin. Tomo oli yllättävän rauhassa, ja se ei suuremmin häiriintynyt toisista koirista, vaikka ne haukkuivat aivan seinän takana pitkin yötä. Yksinolo sujui huoneessa myös ihan mukavasti, Tomo ei turhia stressannut, vaan yleensä lepäili.

Itse treenipuoleen sitten; koirat pakattiin autoon, ajettiin metsään ja yksi koira kerrallaan oli treenivuorossa. Muille koirille tuli aika paljon autossa odottelua siis, koska yhteensä meitä taisi olla hakuryhmässä yli kymmenen. Tomon kanssa kokeiltiin ensin "makkararinkiä", jossa ihmiset istuivat suhteellisen lähekkäin, ja koiran oli tarkoitus käydä jokaisen ihmisen luona syömässä herkkuja. No, Tomo olisi mielummin juossut metsässä villinä ja vapaana. Samaa kokeiltiin myös uudestaan, huonolla menestyksellä edelleen. Onnistuneita suorituksia saatiin aikaan sitten, kun maalimies otti lelun, näytti sitä Tomolle, ja juoksi sitten piiloon n. 10-20 metrin päähän. Tästä Tomo innostui ja juoksi suoraan maalimiehen luokse.

Pääsimme treenaamaan myös hihnakäytöstä, kun tuli puheeksi ohitukset. Kouluttaja laittoi Tomolle pitkän liinan ja koulutuspannan sen oman hihnan ja pannan lisäksi, ja jos Tomo koetti mennä toisen koiran luokse, seurasi tiukka nykäys liinasta. Nyt saatiin ohitukset myös sujumaan, ja kun Tomo sai pitkän hihnan, se väisti vastaantulevaa koiraa, eli vastoin kaikkia oletuksiani rähinöinti johtuu sittenkin epävarmuudesta, eikä uhmasta.

Myös palkkaukseen sain vinkkejä, kouluttajan mukaan Tomolla on hyvät vietit, ja sitä kannattaa ehdottomasti palkata leluilla. Saimme myös kehuja: hänen mukaansa Tomo oli hakuryhmässä olevista dalluista (joita olikin huimat neljä kappaletta) paras harrastuskoiraksi, mutta myös toisaalta kova ja vahvaluonteinen, mikä ei tokikaan ollut minulle yllätys.

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Edistystä ja takapakkia

Pääsiäisenä olimme Tomon kanssa Porvoossa, ja siellä kävi sitten paljon vieraita. Ensin Tomo olisi halunnut hyppiä ja riehua, mutta rauhoittui tosi nopeasti ja oli sen jälkeen nätisti, antoi kaikkien syödä rauhassa jne :) Seuraavien vieraiden kohdalla laitoin Tomon häkkiin jo etukäteen, koska tiesin tulijoiden joukossa olevan lapsia. Kun Tomo sitten pääsi häkistä, se oli tosi rauhassa, totteli pois-komentoa. Lapset olivat Tomon mielestä tosi mielenkiintoisia, mutta heillä ei ollut mitään intoa olla samassa tilassa Tomon kanssa, ja jouduin komentamaan sen pois, vaikka paljon nätimmin ei olisi voinut käyttäytyä. Hieman se haisteli, mutta ei yrittänytkään hyppiä tai riehua! Edistystä siis tapahtuu. Hankalampaa oli saada lapset uskomaan, että juokseminen ei kannata, ja että Tomo on oikeasti kiltti koira...

Tänään tottelevaisuuskurssilla olimme ainoat kurssilaiset, joten emme käyneet läpi mitään uutta, treenasimme vain vanhoja juttuja, ja ehkä hyvä niin. Tomoa ei kiinnostanut yhtään mikään, hajut olivat ykkösjuttu, ja se halusi vain haistella tai makoilla lattialla. Myös ohjaajan koira oli tosi mielenkiintoinen katseltava. Mikään pallo tai herkku ei ollut tarpeeksi innostava. Onneksi kuitenkin jotain saatiin tehtyä, ettei mennyt ihan pelkäksi pelleilyksi koko treenikerta!